Carillo

Oo, Carillo, Carillo, Carillo,
siinä maistuvi mansikkahillo.
Kun mä suutelen pullosi suuta,
on kuin katsoisin taivahan kuuta.
Älä luule, että sippaan,
sinut juon mä viime tippaan.
Älä haihdu pois, parempaa ei olla vois,
ei vois, ei vois, ei vois…
 
Joka saatanan ankea aamu
herään krapulassa olen kuin haamu.
Tuska päästäni silloin loistaa
mikä voisikaan tuskani poistaa?
Kaadan avuksi Carillon
tuntuu tuttu maku hillon.
Siihen jäitä vain – mä panen
siihen jäitä vain…